Vanhemman voimavarat ja uupuminen

Vanhemman voimavarat saattavat olla koetuksella monesta syystä, eikä vanhemmuuteen uupuminen ole lainkaan tavatonta. Vanhemmuus on hyvin kokonaisvaltaista, ja siihen liittyy monia eri rooleja. Lisäksi vanhemmuuteen kohdistuu tänä päivänä paljon paineita. Lehtijuttuja tai sosiaalista mediaa seuratessa saattaa syntyä kuva, että olisi olemassa jokin yksi ainoa tapa suorittaa vanhemmuutta oikein. Kaikki muu on riman alittavaa tai korkeintaan nipin napin riittävää.

Todellisuudessa ei kuitenkaan ole olemassa täydellistä vanhemmuutta. Olennaista olisikin löytää oma tyylinsä ja tapansa olla vanhempi. Tiettyjen tekojen ja suorittamisen sijaan kannattaisi keskittyä siihen ainutlaatuiseen ihmissuhteeseen, joka sinulla on lapsesi kanssa. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä tuskin kovin moni meistä varsinaisesti saa ympäristöstään liikaa palautetta hyvästä vanhemmuudestaan – päinvastoin.

Vanhemman voimavarat edellyttävät tarpeiden kohtaamista

Voidaan ajatella, että ihminen voi hyvin, kun hänen tarpeensa on riittävällä tavalla tyydytetty. Olemme onnellisia, kun elämäämme kuuluu asioita, jotka koemme merkityksellisiksi ja joista nautimme, ja kun olemme osa yhteisöä. Vaikka vanhemmaksi tuleminen olisi pitkäaikainen haave, se haastaa herkästi sekä merkityksellisyyden, mielekkyyden että yhteisöllisyyden kokemusta.

Vauvaan tutustuminen ja hänen tarpeisiinsa keskittyminen saattaa imaista kokonaan mukaansa, ja käsitys omasta itsestä ohentuu. Silloin ihminen keskittyy olemaan ennen kaikkea vanhempi. Kun tämä intensiivinen vaihe on ohi ja vanhempi saa enemmän tilaa itselleen, moni jää miettimään identiteettiään. Ei ole enää se sama ihminen, joka oli ennen lapsia. Kuka oikeastaan olenkaan ja mitä itse haluan? Mitä tarvitsen?

Moni vanhempi kokee, että omat tarpeet jäävät taka-alalle olosuhteiden pakosta. Mutta pitääkö se aina ja joka tilanteessa paikkansa? Vai voisiko olla toisinkin? Miten voisit pienin askelin lähteä rakentamaan arkea, jossa on tilaa myös sinun tarpeillesi? Voit olla varma, että hyvinvointisi lisääntyminen ei ainakaan ole lapsiltasi pois.

Vanhemman voimavarat ja tunnekasvatus

Tunteet ovat tutkimuskohteena melko tuore. Kun tutkimuksissa on alettu kiinnostua enenevässä määrin tunteiden vaikutuksesta, lisääntyy pikku hiljaa myös arkinen tieto tunteista jokaiseen kotiin. Ei kuitenkaan tarvitse mennä kuin yksi sukupolvi taaksepäin, kun tunteiden ja etenkään tunnekasvatuksen vaikutusta arkeen, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin ei osattu ottaa huomioon.

Aiemmat sukupolvet ovat vanhemmuudessa kiinnittäneet huomionsa lapsen käyttäytymiseen. On ollut tärkeää, että lapsi käyttäytyy hyvin ja muita kunnioittavasti. Hyvän käytöksen on ajateltu pitävän huolen siitä, että lapsi pärjää sosiaalisesti ja akateemisesti. Tunteiden ilmaisemista on herkästi pidetty huonona käytöksenä, jolloin se on haluttu kitkeä mahdollisimman nopeasti pois. Tämän vuoksi moni tämän päivän aikuisista on jo lapsena oppinut piilottelemaan, torjumaan tai tukahduttamaan tunteitaan.

Tämä ei tarkoita sitä, että aiemmat sukupolvet olisivat kasvattaneet lapsiaan ”väärin”. Jokainen sukupolvi kasvatetaan sen tiedon mukaan, mitä sillä hetkellä on saatavilla.

Tunteiden ilmaisu on osa tunnetaitoja

Mitä pienempi lapsi on, sitä näkyvämmin ja rajummin tunteet tulevat näkyviin. Iloisena naurunremakka muuttuu herkästi päämäärättömäksi riehumiseksi, surullisena itku on kovaäänistä ja vihaisena raivo ryöppyää huutona ja aggressiivisena käytöksenä.

Kaikkea tätä on aiemmin ajateltu huonona käytöksenä. On ajateltu, että lapsen täytyy kyetä säätelemään käyttäytymistään tilanteessa kuin tilanteessa. Kuitenkin oman käyttäytymisen säätely tunteita herättävissä tilanteissa on aika mahdotonta, jos tunnetaitoja ei vielä osaa.

Vaikka lasten opettaminen toisia kunnioittavaan käyttäytymiseen on edelleen toki vanhemmuuden yksi päätehtävä, tunteiden merkitystä tässä prosessissa ei voi enää sivuuttaa.

Jos lasta jopa rangaistaan tunneilmaisusta, hän oppii hyvin nopeasti tukahduttamaan tunteensa, eli olemaan näyttämättä muille omia tunteitaan.

Tunteet kertovat meille tarpeistamme. Jos tunteita ei huomioida, omat tarpeet jäävät toistuvasti taka-alalle – sekä omassa että muiden mielessä. Tämä taas vaikuttaa siihen, että ihminen alkaa ennen pitkää oireilla. Häntä ahdistaa, masentaa, väsyttää tai suututtaa ja voi olla hyvin vaikea ymmärtää, miksi.

Koska aikuisen omat tunteet ovat jääneet kytemään totutun tukahduttamistaipumuksen vuoksi, voikin olla, että lapsen voimakkaat tunteet herättävät ne uinumasta. Tämä näkyy vanhemman hallitsemattoman voimakkaina tunnekokemuksina, esimerkiksi vihan, ärtymyksen ja ahdistuksen purkauksina.

Tunteet tarttuvat herkästi ihmisestä toiseen ja voimakkaat tunteet voivat tuntua aikuisesta pelottavilta ja aiheuttaa häpeää. “Miksi olen niin vihainen lapselleni?”

Löydä oma tapasi olla vanhempi

Ilmainen webinaari: VoimaBoosti

Nyt on aika keskittyä sinuun! VoimaBoosti-webinaari lisää välittömästi voimavaroja arkeesi.

Varaa itsellesi muistiinpanovälineet ja 1,5 tuntia rauhallista aikaa. Webinaarissa käymme läpi tehtäviä, joiden avulla pääset kiinni omannäköiseen elämään ja kirkastat jälleen sitä kuka olet ja mitä tarvitset ollaksesi onnellinen merkityksellisessä arjessasi.

VoimaBoosti -webinaarissa puhujina lapsen kehitykseen, tunnetaitoihin ja vanhemmuuteen erikoistuneet psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, jotka ovat kehittäneet suuren suosion saaneen Fanni-tunnetaitosarjan.

Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja sinut ohjataan sivulle, josta pääset suoraan katsomaan webinaarin tallenteen.

Leave this field empty if you're human:

Liityt samalla Vinhavaaran vilinät -uutiskirjeen tilaajaksi, saat tukea kasvatustyöhön sekä pysyt ajantasalla Fanni-tunnetaitobrändin uutuuksista ja tapahtumista.

Lue lisää

Tunnekasvatus – Mistä aloittaa?

Vanhemman tunnetaidot