Lapsen raivarit ja tunnekuohut

Lapsen raivarit ja tunnekuohut herättävät myös aikuisessa paljon tunteita. Tunteet tarttuvat, ja on hyvin vaikeaa pysytellä itse rauhallisena, kun vieressä lapsi on voimakkaan tunteen vallassa. Aikuinen saattaa myös kokea voimakasta neuvottomuutta tai huolta. Raivareihin liittyy usein sääntöjä rikkovaa käyttäytymistä, ja aikuinen saattaa kokea vastuuta lapsen käytöksestä ja painetta saada käyttäytyminen loppumaan mahdollisimman nopeasti.

On ymmärrettävää, että aikuinen haluaisi saada lapsen tunnekuohun laantumaan mahdollisimman nopeasti. Useimmiten ratkaisuyritykset kesken tunnekuohun eivät kuitenkaan auta, vaan saattavat jopa pitkittää sitä. Sen sijaan omaan tunnesäätelyyn ja empaattiseen kehonkieleen keskittyminen viestittää lapselle, että olet hänen puolellaan ja kestät hänen voimakkaatkin tunteensa. Aikuista voi auttaa, kun muistuttaa itseään siitä, että vihalla on tärkeä tehtävä: se auttaa puolustautumaan ja suojelemaan itselle tärkeitä asioita sekä motivoi muutoksessa.

Empaattinen kehonkieli auttaa rauhoittamaan lapsen raivarit ja tunnekuohut

Olemme tottuneita punnitsemaan sanojamme tarkkaan ja harkitsemaan huolellisesti, millaisilla sanoilla saamme viestimme parhaiten perille. Tiesitkö, että vuorovaikutuksessa toisen kanssa merkittävä osa meihin vaikuttavasta informaatiosta on kuitenkin ei-kielellistä? Kehonkieli – ilmeet, eleet, asennot ja liikkeet – sekä äänensävy ja -paino ovat tärkeitä merkkejä, joiden avulla teemme tulkintoja toisen tunteista, ajatuksista ja motiiveista.

Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota omaan kehonkieleen lapsen tunnekuohun aikana. Empaattinen kehonkieli auttaa lasta kokemaan olonsa turvalliseksi eikä todennäköisesti provosoi raivaria voimakkaammaksi. Lapsi ei pysty vastaanottamaan puhetta tunnekuohun aikana, joten raivarin aikana kannattaa pysytellä mahdollisimman hiljaa.

Mistä kiukku kertoo?

Vihan tunne yllyttää tyydyttämään sen taustalla olevan tarpeen nopeasti: repimään lelun toisen kädestä, huutamaan kurkku suorana oman mielipiteensä tai kieltäytymään tyystin yhteistyöstä. Tunnetaitojen avulla voimme säädellä tunnetta lievemmäksi, ymmärrämme sen taustalla olevat tarpeet ja voimme estää yllykkeen hypätä aggressiivisiin pikaratkaisuihin, jotka eivät todellisuudessa ratkaise tilannetta vaan johtavat pikemminkin uusiin ongelmiin.

Kiukku herkästi työntää muita kauemmaksi, vaikka todellisuudessa vihaisena tarvitsisimme erityisen paljon muiden apua ja ymmärrystä. Tunnekokemus riitatilanteessa on usein kuin jäävuori, josta näemme päällepäin vain vihan. Viha luo kokemuksen siitä, että hallitsemme tilannetta, ja se piilottaa pinnan alle sellaiset hauraat tunteet, joita emme mielellämme näytä, kuten surun, häpeän, yksinäisyyden ja avuttomuuden. 

Erityisesti alle kouluikäiset lapset ovat herkästi riitatilanteissa fyysisesti aggressiivisia, sillä heidän keinonsa säädellä vihan tunnetta ja hallita impulsiivista käytöstä ovat rajalliset. Aggressiivinen lapsi voi herkästi kokea, että häntä ei kuunnella tai ymmärretä, kun hän saa moitteita käytöksestään, mutta tunne ja tarve jäävät kuulematta.

Vaikka kiukku on usein kaikista näkyvin tunne ja vaikka huomiomme herkästi kiinnittyy ei-toivottuun käyttäytymiseen, on tärkeää yrittää nähdä lapsen tunnekokemus kokonaisuutena. Mitä tunteita vihan alle piiloutuu? Mitä kiukkuinen lapsi muilta tarvitsee?

Vasta kun lapsi kokee, että hänet on ymmärretty ja hän on rauhoittunut, voidaan tarvittaessa kerrata yhteisiä sääntöjä ja esimerkiksi todeta, ettei saa lyödä tai huutaa toiselle rumasti. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeellista silloin kun lapsi tietää toimineensa väärin ja on toiminut tunteen vallassa.

Kirjasta Fanni ja kiukkuiset kaksoset (Pöyhönen & Livingston, 2021)

Auta oppimaan tunnesäätelyä

Pieni lapsi on tunnesäätelyssä vielä aikuisen varassa. Aikuisen rauhoittava läsnäolo on yksi lapsen tärkeimmistä tunnesäätelykeinoista. Lapsen kasvaessa hän oppii muitakin keinoja säädellä tunteitaan. Muista, että uusia tunnesäätelykeinoja täytyy harjoitella monta kertaa rauhallisessa tilanteessa, ennen kuin lapsi kykenee ottamaan ne käyttöönsä voimakkaan tunteen ollessa päällä!

Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari (Pöyhönen & Livingston, 2019) opettaa lapselle tunnesäätelyn käsitteen. Kun tunne on lämpömittarin ”punaisella” alueella, taistele, pakene tai jähmety -reaktio aktivoituu ja menetämme tietoisen hallinnan käytöksestämme. Punaisella alueella lapsi toimii tunne edellä. Tavoitteena on, että lapsi oppisi kokemaan kaikenlaisia tunteita tunnelämpömittarin keltaisella alueella.

Fanni ja levoton liikeri (Pöyhönen & Livingston, 2019) opettaa lapselle syvähengityksen tekniikan. Rauhallinen hengitys on yksi keskeisimmistä ja tehokkaimmista rauhoittumiskeinoista.

Fanni ja kiukkuiset kaksoset (Pöyhönen & Livingston, 2019) opettaa lapselle vetäytymisen tunnesäätelykeinona. Vetäytyminen on erityisen toimiva keino sellaisille lapsille, jotka tunnekuohussa ovat herkästi aggressiivisia.