Tunnekasvatus on nykyajan vanhemmille tärkeä arvo ja kasvatusperiaate. Tunnekasvatuksen voi aloittaa jo pienen vauvan kanssa. Vaikka tunnekasvatuksen voi aloittaa milloin vain, mitä varhemmin sen aloittaa, sitä helpompaa tunteiden käsittely on sekä lapselle että vanhemmalle. Mutta miten vauvan tunnekasvatus tapahtuu? Vauva alkaa ilmaisemaan tunteitaan jo heti syntymästään lähtien. Vauvalla etenkin perustunteet […]
Vauvan tunnekasvatus Lue lisää »
Mustasukkaisuus on hyvin yleinen tunne etenkin perheissä, joissa on useampi lapsi. Mustasukkaisuutta voi olla missä iässä tahansa, mutta useimmat lapset (ja heidän vanhempansa) kaipaavat tukea mustasukkaisuuden käsittelyyn etenkin uuden perheenjäsenen syntymän jälkeen. Usein hyvästä valmistelusta huolimatta erityisesti taaperoikäiset lapset saattavat olla hyvinkin mustasukkaisia uuden vauvan saamasta huomiosta. Lapsen mustasukkaisuus on
Mustasukkaisuus – miten tukea lasta? Lue lisää »
Tämä tunnetaitoharjoitus opettaa lapselle ja aikuiselle kehonlukutaitoa. Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Iloisena hymyilyttää ja keho tuntuu kepeältä, jännitys pakahduttaa rintakehää, suru käpertää myttyyn ja koko kehon täyttävä lataus purkautuu kyynelinä. Tunteet herättävät meissä joukon erilaisia tuntemuksia, kaikille hieman erilaisia. Joskus tunteiden ja niiden herättämien kehollisten reaktioiden välinen yhteys on
Tunnetaitoharjoitus kehonlukutaidon vahvistamiseen Lue lisää »
Saako lapselle suuttua vai pitäisikö joka tilanteessa pysyä rauhallisena? Kasvatusoppaissa ja vanhemmuutta käsittelevissä teksteissä törmää aina samaan asiaan: aikuisen olisi pysyttävä rauhallisena lapsen kiukutellessa tai raivotessa. Rauhallisena pysyminen on todella monen vanhemman kompastuskivi, mutta vaatimus saattaa aiheuttaa myös hämmennystä – onko siis tarkoitus, ettei aikuinen ikinä näyttäisi mitään tunteitaan ja
Saako lapselle suuttua? Lue lisää »
Tunnekortteja suositellaan usein apuvälineeksi tunnetaitojen harjoittelussa. Mutta miten tunnekortteja käytetään? Paneudutaan tässä kirjoituksessa yhteen yksinkertaiseen, mutta erittäin hyväksi todettuun käyttötapaan, jota olen käyttänyt niin psykologin työssä kuin kotona omien lasten kanssa. Tunnekortteja voi käyttää monella tavalla; ne ovat oiva väline tunnetaitojen opettelussa, mutta tuovat myös lisää syvyyttä kommunikointiin lapsen kanssa.
Miten tunnekortteja käytetään? Lue lisää »
Kaikki hyötyvät tunnetaitojen harjoittelusta Heh, siinäpä se vastaus tunnetaitojen harjoittelusta tuli heti kärkeen! Jokainen oppii pärjäämään tunteiden kanssa omalla tyylillään, vaikka tunnetaitoja ei erityisesti harjoittelisi. Joskus omaksutut tunteidensäätelytavat voivat olla kuitenkin lapselle haitallisia, esimerkiksi, jos hän oppii purkamaan tunteensa huutamalla muille ilkeästi tai pakoilemaan tunteitaan pelimaailmaan. Lapsi oppii tunnetaitoja samalla
Tunnetaitojen harjoittelu – kuka siitä hyötyy? Lue lisää »
Lapsen pelot saattavat aiheuttaa vanhemmassa ja muissa lapsen ympärillä olevissa aikuisissa hämmennystä, huolta ja turhautumistakin. Pelokkaana lapsen turvatarve on aktivoitunut ja lapsi kokee olonsa uhatuksi. Uhka saattaa olla todellinen tai kuvitteellinen, sillä tunteet syntyvät aina tekemistämme tulkinnoista. Tulkitsemme tilanteita esimerkiksi omien kokemustemme pohjalta. Pelokkaana lapsi saattaa olla takertuva tai itkuisa.
Kuormittavatko sisarusten riidat arkea? Sisarussuhde on merkittävä suhde, johon kannattaa panostaa, sillä parhaimmillaan lapset voivat saada toisistaan elinikäiset ystävät. Suhde ei välttämättä muodostu läheiseksi ja toimivaksi ihan itsestään. Myönteistä sisarussuhdetta voi rakentaa jo odotusaikana, mutta kuten kaikki ihmissuhteet, suhde sisarukseen muokkautuu ja muuttuu jatkuvasti, eikä koskaan ole liian myöhäistä etsiä
Sisarussuhde toimivaksi Lue lisää »
Vanhemman tunnetaidot kehittyvät samalla tavalla kuin lapsenkin: harjoittelemalla, harjoittelemalla ja harjoittelemalla. On kuitenkin vaikea harjoitella, jos ei tiedä, mistä tunnetaidot koostuvat tai miten eri tunnetaitojen osa-alueita voidaan vahvistaa. Tunnetaidoista ei juurikaan puhuttu silloin, kun me nykyajan vanhemmat olimme lapsia. Sen sijaan hyvää käytöstä pidettiin suuressa arvossa. Lapsen kehittymättömät tunnetaidot (eli
Vanhemman tunnetaidot Lue lisää »
