Koululaisen tunnetaidot on teema, josta meiltä on kyselty paljon, eikä ihme! Vaikka koululainenkin tarvitsee vielä aikuisen tukea isojen tunnekokemusten käsittelemiseen (ihan kuin me aikuisetkin!), lapsi on aiempaa enemmän omillaan tunteiden tunnistamisessa, sanoittamisessa ja käsittelemisessä.
Mitä ovat koululaisen tärkeät tunnetaidot ja miten niitä voisi harjoitella?
Mitä koululaisen tunnetaitoihin kuuluu?
Kouluikäinen lapsi harjoittelee periaatteessa samoja tunnetaitoja kuin nuoremmatkin lapset – muun muassa tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja säätelemistä – mutta tekee sitä enenevissä määrin ilman aikuisen välitöntä läsnäoloa tai tukea. Vanhemmat eivät välttämättä ole edes kovin hyvin selvillä siitä, millaisia tunteita lapsi on kenties päivän aikana kokenut.
Lapsen kasvaessa kaverisuhteet ovat aiempaa tärkeämmässä roolissa sekä lapsen arjessa että hyvinvoinnin rakentumisessa. Hyviä tunnetaitoja tarvitaan sekä ystävyyssuhteiden luomiseen että ylläpitämiseen. Lisäksi hyvät tunnetaidot auttavat ylipäätään tulemaan toimeen muiden kanssa.
Kouluikäiset lapset usein osaavat jo kaverisuhteiden perusteet, kuten vuorottelun, neuvottelun, tervehtimisen, kiittämisen ja muiden huomioimisen. On hyvä huomata, että voimakkaat tunteet voivat vaikuttaa siihen, miten hyvin lapsi saa osaamansa tunntetaidot käyttöönsä. Jos lapsi esimerkiksi kokee asemansa uhatuksi tai olonsa turvattomaksi ryhmässä, hän saattaa turvautua kiusaavaan käyttäytymiseen, kuten tiettyjen lasten sulkemiseen leikin ulkopuolelle. Muiden huomioiminen, neuvotteleminen ja vaikkapa oman vuoron odottaminen taas on vaikeaa väsyneenä ja kuormittuneena. Häpeä ja huonommuuden kokemukset voivat johtaa muiden lyttäämiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsi edelleen saa tukea kaverisuhteiden kiemuroiden selvittelyyn, vaikkei aikuinen jatkuvasti olisikaan läsnä.
Kouluiässä lapsi alkaa valikoida kavereitaan aiempaa enemmän sillä perusteella, kenen kanssa hänellä on vaikkapa yhteisiä kiinnostuksenkohteita sen sijaan, että fyysinen läheisyys ja ystävyyssuhteen käytännönläheinen helppous olisivat tärkeimpiä määritteleviä tekijöitä. On luonnollista, että ystävyyssuhteet muuttuvat. Aikuisena on hyvä pysytellä kartalla siinä, onko lapsella kavereita ja kenen kanssa hän mieluiten viettää aikaansa. Jääkö lapsi tahtomattaan yksin?
Leikkitreffit tai muu yhdessä vietetty vapaa-aika ovat päteviä keinoja vahvistaa lapsen kaverisuhteita. Opettajaan kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos lapsen sosiaalinen asema luokassa huolettaa.
Miten palauttaa yhteys lapseen?
Ei ole mitenkään tavatonta, että kouluikäinen vetäytyy kotona aiempaa enemmän omiin oloihinsa eikä välttämättä halua juurta jaksain kertoa päivän tapahtumista. Vaikka on toki lapsen kehitystasolle ominaista haluta pitää joitakin asioita itsellä ja uskoutua aiempaa enemmän esimerkiksi ystäville, tarvitsevat pienet koululaiset kuitenkin vielä paljon läheisten ja turvallisten aikuisten hoivaa ja huolenpitoa. Lapselta ei ehkä aina saa pitkiä vastauksia, mutta kuulumisten kyselemistä ja saatavilla olemista ei silti kannata lopettaa.
Teimme tästä teemasta Sekaisin tunteista -podiin jakson, jossa listasimme muun muassa konkreettisia keinoja yhteyden palauttamiseen. Jakso ”Miten palauttaa yhteys lapseen” on kuunnteltavissa ilmaiseksi Spotifyssa.
Juno-sarjan koululaisen tunnetaitojen tueksi
Oletko jo tutustunut Junoon? Juno on seikkailuja, eläimiä, piirtämistä ja temppuilua rakastava tyyppi. Hän ei katso vääryyksiä tumput suorina, vaan ryhtyy heti toimeen!
Juno on kirjoittamamme ja Otavan julkaisema tunnetaitosarja. Se sopii parhaiten noin 7–9-vuotiaille itse luettavaksi ja sen on kuvittanut mainio Jauri Laakkonen.
Juno lähti tavoitteesta kirjoittaa koululaisille tunnetaitokirjoja, jotka tunnetaitojen opettamisen ohella houkuttelisivat kirjojen maailmaan. Junossa yhdistyvät meidän mielestä tosi onnistuneesti nämä lukemaan innostavat palaset:
- Samaistuttavat hahmot
- Hauska ja mielenkiintoinen juoni
- Nopealukuinen tarina
Juno: Yksinäinen Kosmo sopii sekä lukemista harjoitteleville, lukemisesta innostuneille että lapsille, joilla on korkea kynnys tarttua kirjaan. Tässä Juno-sarjan ensimmäisessä osassa lapsi oppii, miten kaverisuhteita luodaan ja ylläpidetään. Mikä on kaikkein olennaisinta? Lisäksi kirjan lopun tiiviissä tieto-osuudessa Juno jakaa vinkkejä yksinäisyyden helpottamiseen.
Juno: Kummallinen kiusaamiskuvio sen sijaan pureutuu mahdollisiin syihin kiusaavan käyttäytymisen taustalla. Lapsi saa keinoja ymmärtää kiusaamista ilmiönä ja käsitellä huolia rakentavalla tavalla.
