Uhmaikä, tahtoikä vai itsenäisyysvaihe?

Uhmaikä kuvaa kehitysvaihetta noin 1,5-vuotiaasta noin 3-vuotiaaksi. Kehitysvaiheen pituudessa ja ajankohdassa on paljon yksilöllistä vaihtelua. Joskus kehitysvaiheesta käytetään myös termiä tahtoikä, mutta ehkä vieläkin kuvaavampi termi voisi olla itsenäisyysvaihe.

Pohjimmiltaan uhmaiässä on kyse itsenäisyyden harjoittelusta. Meillä kaikilla on tarve tehdä itseämme koskevia päätöksiä ja vaikuttaa omaan elämäämme kullekin ikätasolle sopivalla tavalla. Kun koemme, että joku muu tekee päätökset puolestamme, itsenäisyystarve aktivoituu.

Kirjassa Hyvän vanhemman salaisuus (Pöyhönen & Livingston, 2023) itsenäisyystarvetta kuvataan seuraavasti:

Meillä jokaisella on tarve hallita omaa elämäämme ja olla itsenäisiä toimijoita. Lapset ovat paljon aikuisten tekemien päätösten varassa, minkä vuoksi itsenäisyystarve herää herkästi ja usein myös voimakkaana. Käyttäytymisessä itsenäisyysvaje voi näkyä vanhempien uhmaamisena, vastusteluna tai tottelemattomuutena. Itsenäisyysvaje herättää lapsessa usein voimakasta vihaa, sillä viha vahvistaa kokemusta kontrollista ja auttaa itsenäisessä päätöksenteossa. Toistuva sääntöjen rikkominen ja muut käytöspulmat voivat olla merkki itsenäisyysvajeesta.

Uhmaikä kuvaa kehitysvaihetta, jolloin lapsen tarve vaikuttaa omaan elämäänsä voimistuu.
Uhmaikä kuvaa kehitysvaihetta, jolloin lapsen tarve vaikuttaa omaan elämäänsä voimistuu.

Taaperon kehitys ohjaa itsenäisyyteen

Miksi itsenäisyystarve aktivoituu erityisen voimakkaasti juuri vähän yli yksivuotiaana? Jättäessään vauvavuoden taakseen lapsi aloittaa aivan uudenlaisen kehitysvaiheen. Taaperoiässä lapsi kehittyy huimaa vauhtia monella osa-alueella. Samanaikaisesti kehittyy

  • motoriikka,
  • kielellinen ilmaisu ja puhe sekä
  • itsetietoisuus.

Itsetietoisuus tarkoittaa sitä, että lapsi oppii tietoisemmin ymmärtämään, että on oma vanhemmasta erillinen yksilönsä, jolla on omat mielipiteet ja jonka toiminta vaikuttaa ympäristöön ja muihin ihmisiin. Lapsi alkaa olla omassa elämässään aktiivinen toimija. Hän tietää, mistä tykkää ja mistä ei tykkää. Lapsi oppii myös ymmärtämään, että häneltä odotetaan tiettyjen sääntöjen mukaan toimimista ja ohjeiden noudattamista. Kun itsetietoisuus kehittyy, lapsi alkaa aktiivisemmin haluta vaikuttaa siihen, millaista oma elämä on.

Kun motoriikka kehittyy, lapsi pystyy tekemään aiempaa enemmän asioita myös itsenäisesti. Taaperoikäiset usein nauttivat tästä motoriikan kehittymisen tuomasta uudesta mahdollisuudesta tutkia maailmaa tehokkaammin ja liikkuvat vilkkaasti paikasta toiseen ympäristöään ihmetellen.

Puheen kehityksen myötä lapsi pystyy ilmaisemaan omia halujaan, tarpeitaan ja tunnetilojaan uudenlaisella tavalla.

Taaperoiässä kehittyvät puhe, motoriikka ja itsetietoisuus.
Taaperoiässä kehittyvät puhe, motoriikka ja itsetietoisuus.

Usein vielä käy kuitenkin niin, että asiat eivät menekään tismalleen niin kuin lapsi sen mielessään ajatteli. Kielenkehitys on vielä sen verran kehittymätöntä, että lapsi ei aina pysty ilmaisemaan itseään selkeästi tai saamaan muita ymmärtämään itseään. Tai lapsi ei onnistukaan haluamassaan motorisessa suorituksessa, kuten vetoketjun kiinnilaittamisessa tai juoksupyrähdyksessä. Lapsella saattaa olla hyvin voimakas ajatus siitä, miten hän haluaa asian tehdä, mutta vanhempi onkin ajatellut asian toisin. Vanhempi joutuu rajaamaan ja kieltämään paljon vikkelästi liikkuvaa ja joka paikkaan ehtivää lasta. Isompia ja pienempiä pettymyksiä tulee eteen päivittäin.

Ajattelu on vielä kovin mustavalkoista. Joko minä onnistun tässä sataprosenttisesti tai sitten kaikki on pilalla. Lapsi elää tässä ja nyt, joten asiat eivät asetu samalla tavalla perspektiiviin kuin aikuisella. Se, että ketsuppi koskettaa lautasella lihapullia voi olla samantasoinen pettymys kuin aikuiselle esimerkiksi se, että viikonloppureissu peruuntuu ystävän sairastuttua.

Itsenäisyystarpeen aktivoituminen liittyy siis eräänlaiseen kehitykselliseen eriytymisharppaukseen, joka auttaa lasta itsenäistymään vanhemmistaan ja vahvistaa kuvaa itsestä erillisenä ja pärjäävänä yksilönä. Sama ilmiö tapahtuu nuoruusiässä, kun nuori alkaa aiempaa voimakkaammin eriytymään lapsuudenkodistaan.

Uhmaikä haastaa miettimään, millainen vanhempi haluat olla

Vauvaikäisen hoivaan ja huolehtimiseen kuuluu toki paljon vastuuta ja päätöksentekoa, mutta kun lapsi kasvaa taaperoksi, vanhempi joutuu oikeastaan ensi kertaa miettimään lapsen kasvattamista. Millainen vanhempi haluan olla? Millaisia rajoja asetan? Millaisia arvoja ja asenteita haluan välittää?

Uhmaikä on lapsen itsenäistymiskehityksen kannalta äärimmäisen tärkeä vaihe.
Uhmaikä on lapsen itsenäistymiskehityksen kannalta äärimmäisen tärkeä vaihe.

Vahvat pettymykset ja vanhemman tekemien päätösten voimakas uhmaaminen ovat ehkä tyypillisimpiä syitä, minkä vuoksi vanhemmat kokevat uhmaiän raskaana kehitysvaiheena. Voimakkaat raivarit, jotka monella lapsella kuuluvat tähän kehitysvaiheeseen, saattavat tuntua vanhemmasta hyvin hämmentäviltä. Vanhempi saattaa kokea, ettei lapsen käytös ole “normaalia”, ja joskus ulkopuolisetkin (esimerkiksi ystävät tai omat vanhemmat) saattavat kommentoida lapsen käytöstä kummeksuvaan ja huolestuneeseen sävyyn. Vanhempi saattaa myös syyllistyä lapsen käytöksestä: Mitä olen tehnyt väärin, kun lapseni on noin mahdoton?

Itsenäisyyttä harjoittelevan taaperon vanhempaa saattaa lohduttaa muistutus siitä, että uhmaikä on kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeä vaihe. Uhmaiässä lapsi harjoittelee omien mielipiteiden ilmaisemista ja omien rajojen puolustamista sekä oppii alkeet siihen, miten tunteita säädellään ja miten toimia sääntöjen ja normien mukaan.

Vaali sinun ja lapsen välistä ihmissuhdetta

Alle kouluikäiset ja erityisesti alle 3-vuotiaat lapset ovat tyypillisesti melko impulsiivisia. He eivät varsinaisesti suunnittele toimintaansa etukäteen, vaan toimivat hetken mielijohteesta. Välillä pienen lapsen käyttäytymistä on hyvin vaikea ymmärtää tai ennakoida.

Kirjoitimme Hyvän vanhemman salaisuus -vanhemmuusoppaan, koska halusimme lisätä ymmärrystä lapsen käyttäytymisen taustalla vaikuttavista tarpeista. Itsenäisyystarve on yksi lapsen käyttäytymiseen merkittävästi vaikuttava tarve, mutta käyttäytymisen taustalla voi olla myös vaikkapa tarve turvaan, ravintoon tai arvostukseen.

Halusimme myös tuoda toisenlaisen äänen tämänpäivän mustavalkoiseen ja syyllistävään vanhemmuuskeskusteluun. Hyvä vanhempi voi olla lukemattomilla eri tavoilla, kunhan vain on halu tukea ja ymmärtää alati muuttuvaa lasta ja vaalia lapsen ja vanhemman välistä erityistä ihmissuhdetta.

Harjoittele tunnetaitoja

Uhmaikä on hedelmällinen vaihe harjoitella tunnetaitoja, sillä räiskyvät ja näkyvät tunteet ovat silloin usein hyvin tiivisti osa arkea. Kun lapsi oppii, miksi erilaiset tunteet syntyvät ja millaisilla nimillä niitä kutsutaan, hänen on mahdollista ymmärtää paremmin myös omia reaktioitaan ja kommunikoida niistä muille. Me kaikki koemme monenlaisia tunteita ihan joka päivä! Tunnesäätelyyn ja rauhoittumiseen alle 3-vuotias kaipaa usein kuitenkin vielä tutun ja turvallisen aikuisen läsnäoloa ja syliä.

Miu-sarja on tarkoitettu alle 3-vuotiaiden tunnekasvatuksen tueksi. Sarjan ensimmäinen kirja, Miu ja tunteikas päivä (Pöyhönen & Livingston, 2023) opettaa tunteiden nimeämistä ja tunnekokemusten ymmärtämistä.

Mitä Miu tarvitsee (Pöyhönen & Livingston, 2023) sukeltaa tunteiden taakse ja selittää pienelle lapselle ymmärrettävällä tavalla, mistä tarpeista tunteet heräävät ja miten ne voidaan kohdata.

Tue itseilmaisua

Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on yksi taaperoiän keskeisimmistä opeteltavista tunnetaidoista. Tunnekuvien käyttäminen arjessa tukee lapsen kykyä kommunikoida tunteistaan muille, sillä lapsen on huomattavasti helpompi valita tilanteeseen sopiva tunne esillä olevista kuvista kuin osata kertoa tunteistaan sanallisesti ilman kuvallista tukea.

Fannin tunnetaitokortit (Pöyhönen & Livingston, 2020) auttavat ymmärtämään omia tunnereaktioita ja kertomaan niistä muillekin!

Huom! Kun ostat minkä tahansa tuotteen verkkokaupastamme, saat kaupan päälle Fanni-tunnetaitosarjan tekijöiden ohjevideon Näin käytät tunnekuvia arjessa!

Lue lisää

Vanhemman voimavarat ja uupuminen
Vanhemman tunnetaidot
Ostoskori
Scroll to Top