Sisarussuhde toimivaksi

Sisarussuhde on merkittävä suhde, johon kannattaa panostaa, sillä parhaimmillaan lapset voivat saada toisistaan elinikäiset ystävät. Suhde ei välttämättä muodostu läheiseksi ja toimivaksi ihan itsestään. Myönteistä sisarussuhdetta voi rakentaa jo odotusaikana, mutta kuten kaikki ihmissuhteet, suhde sisarukseen muokkautuu ja muuttuu jatkuvasti, eikä koskaan ole liian myöhäistä etsiä läheistä yhteyttä sisarusten välille.

Pikkusisaruksen syntymä ja isosisarukseksi tuleminen ovat isoja muutoksia. Koko perheen dynamiikka muuttuu, kun soppaan lisätään uusi kokki. Kuten kaikki merkittävät muutokset elämässä, myös uuden sisaruksen saaminen herättävät lapsessa tyypillisesti joukon tunteita, joiden käsittelemiseen hän tarvitsee aikuisen tukea.

Odotusaikana myös tuleva isosisarus valmistautuu uuden perheenjäsenen saapumiseen, aivan kuten vanhemmat. Lasta voi ottaa mukaan odotusaikaan esimerkiksi antamalla hänen askarrella pikkusisaruksen hoitopöydän viereen ripustettavan taideteoksen tai muistelemalla lapsen odotus- ja vauva-aikaa.

Myönteinen sisarussuhde lähtee kehittymään jo odotusaikana, kun isosisarus pääsee mukaan valmisteluihin.
Myönteinen sisarussuhde lähtee kehittymään jo odotusaikana, kun isosisarus pääsee mukaan valmisteluihin.

Sisarussuhde ja mustasukkaisuus

Kirjassa Fanni ja pikkuinen Miu (Pöyhönen & Livingston 2023) todetaan: ”Sisarukset ovat lähtökohtaisesti alttiita kilpailemaan keskenään, koska he alusta asti taistelevat samasta elintärkeästä resurssista – vanhempien huomiosta.” Kateuden, mustasukkaisuuden ja epäreiluuden kokemukset heräävät herkästi, sillä lapset ovat usein hyvin alttiita tulkitsemaan vanhemman motiiveja itseään vastaan. Kun vanhempi asettuu sisaruksen puolelle, lapsi saattaa tulkita, että hän ei ole yhtä hyvä tai häntä ei rakasteta yhtä paljon.

Mustasukkaisuus saattaa tulla ilmi ilkeinä sanoina tai ikävinä tekoina. Aina kun mahdollista, kannattaa yrittää nähdä sanojen ja tekojen taakse. Mitä lapsi tässä tilanteessa tuntee? Mitä hän tarvitsee? On luonnollista, että tuore isosisarus kaipaa esimerkiksi vanhemman jakamatonta huomiota, mutta ei osaa sanallisesti pyytää sitä. Tällöin on usein hedelmällisempää vastata lapsen tarpeeseen esimerkiksi tarjoamalla kahdenkeskistä aikaa kuin pyrkiä vaikuttamaan lapsen käyttäytymiseen suoraan vaikkapa lasta moittimalla.

Jokaisella on kuitenkin oikeus elää kodissaan ilman uhkaa satutetuksi tulemisesta. Puutu aggressiiviseen käyttäytymiseen nopeasti ja ohjaa lapsi sallittuun tekemiseen: ”En anna sinun satuttaa siskoasi. Haluatko hakea hyllystä kirjan, niin luetaan yhdessä?”

Lasten välinen empatia on tärkeä palikka, jonka päälle lämmin sisarussuhde voi rakentua. Sisarusten välistä empatiaa voi vahvistaa jo pikkusisaruksen vauva-aikana antamalla äänen myös vauvalle, joka ei vielä osaa puhua. Voit itse puhua ”vauvan suulla” ja selittää isosisarukselle vauvan toimintaa ”Tykkään, kun silität minua”, ”Nyt minua itkettää, koska olen niin väsynyt.” Isosisarus oppii, että vauvalla on omat tunteet ja ajatukset, vaikkei hän niitä vielä osaa sanallisesti ilmaista.

Pikkusisaruksen kasvaessa empatiaa voi vahvistaa olemalla tukena ristiriitatilanteissa. Sen sijaan, että asetut jommankumman lapsen puolelle, auta heitä itse ratkomaan konfliktit rakentavan riitelyn keinoin.

Sisarussuhde saattaa aiheuttaa monenlaisia tunteita kateudesta ja vihasta iloon ja rakkauteen.
Sisarussuhde saattaa aiheuttaa monenlaisia tunteita kateudesta ja vihasta iloon ja rakkauteen.

Rakentava riitely sisarussuhteissa

Sisarussuhde tarjoaa hyvän areenan harjoitella sosiaalisia taitoja. Taito ratkoa pulmatilanteita, osata ilmaista tarpeitaan, antaa ja pyytää anteeksi ja tehdä sovinto kehittyvät pikkuhiljaa lapsen kasvaessa. Lapset tarvitsevat tyypillisesti aikuisen tukea riitatilanteiden ratkomiseen, sillä ilman aikuisen tukea lasten välisissä suhteissa lähtevät herkästi vahvistumaan haitalliset toimintamallit, kuten että vanhin ja vahvin saa aina päättää.

Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että vanhempi on kuin erotuomari, joka astelee paikalle tuomitsemaan, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin. Sen sijaan kannattaa kannustaa lapsia itse löytämään erilaisia ratkaisuja erimielisyyksiin. Usein ei ole kovin olennaista selvittää, kuka teki ensin ja mitä, vaan: miten voimme ratkaista tilanteen siten, että kaikille jää hyvä mieli? Näin lapset oppivat, että he voivat itse vaikuttaa siihen, mitä tilanteista seuraa.

Kun lapset ovat riittävän rauhallisia ratkomaan riitaa, voit auttaa heitä sanallistamaan tilannetta rakentavan riitelyn askelia noudattaen:

Rakentavan riitelyn askeleet

Teot: Mitä tein?
Tunne: Miltä minusta tuntui? Mitä muita tunteita minulla oli?
Tarve: Mitä tarvitsen ja haluan? Mitä toivon muilta?
Tulos: Miten tilanteen voisi ratkaista siten, että kaikille jää hyvä mieli?

Lisää rakentavan riitelyn taidoista kirjassa Fanni ja kiukkuiset kaksoset.

Fanni-sarja opettaa sisarussuhteeseen liittyvien tunteiden käsittelemistä ja rakentavaa riitelyä

Tarinat ja lastenkirjallisuus ovat monelle lapselle mieluisia väyliä tarkastella sisaruksena olemiseen liittyviä ilmiöitä.

Fanni ja pikkuinen Miu (Pöyhönen & Livingston 2023) kertoo, millaisia vaiheita Ralf-liikeri käy läpi valmistautuessaan ja totutellessaan uuden pikkusisaruksen syntymään. Kirjan tavoitteena on luoda ymmärrystä muutosten herättämiä tunteita kohtaan sekä tarjota keinoja tukea lasta muutoksiin sopeutumisessa ja rakentaa myönteinen sisarussuhde.

Fanni ja kiukkuiset kaksoset (Pöyhönen & Livingston 2021) keskittyy rakentavan riitelyn perusteisiin ja vetäytymisen harjoitteluun. Tarinan ja tehtävien avulla opetellaan, miten omia tarpeitaan voisi ilmaista rakentavalla tavalla. Vetäytyminen on tärkeä tunnesäätelykeino tilanteisiin, joissa tunteet kasvavat niin voimakkaiksi, että hallinta omasta käyttäytymisestä katoaa.

Vinkki – Sisarussuhde on juhlan arvoinen!
Sisarusten välistä erityistä suhdetta kannattaa juhlia! Järjestäkää säännöllisesti sisaruspäivä, jolloin teette yhdessä jotakin, mistä koko porukka nauttii. Myös yhteisten ongelmatilanteiden ratkominen tai samassa joukkueessa kilpaileminen ovat keinoja lujittaa sisarusten välistä sidettä ja vahvistaa me-henkeä.

”Ja tiedätkö vielä mitä? Rakastan sinua aina eniten maailmassa.”

”Entä Miu?” Ralf kysyy epäilevästi.

”Siskoasi myös, maailman eniten. Rakkauttani teitä kohtaan ei mikään koskaan voi vähentää. Sitä riittää maailman eniten teille kummallekin.”

Ralf ja äiti keskustelevat kirjassa Fanni ja pikkuinen Miu (Pöyhönen & Livingston, 2023)

Lue lisää

Uhmaikä, tahtoikä vai itsenäisyysvaihe?
Lapsen raivarit ja tunnekuohut
Ostoskori
Scroll to Top